Pohjan kirkko. Neitsyt Marialle pyhitetty keskiaikainen kivikirkko sijaitsee vanhalla markkina- ja uhripaikalla se ja rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1475-1480. Paikalla lienee ollut puukirkko jo noin 200 vuotta aikaisemmin. Madonnaa ja Lasta esittävä puuveistos on peräisin tältä ajalta ja se on Pohjan kirkon vanhin historiallinen muisto. Hélène Mannerheim, Suomen marsalkka Mannerheimin äiti, on haudattu tänne.

* * * * * *

Pojo kyrka. Den medeltida stenkyrkan som helgats Jungfru Maria. Sankta Maria kyrka är belägen på en gammal marknads- och offerplats och den byggdes troligtvis under åren 1475-1480. Eventuellt fanns här en träkyrka redan ca 200 år tidigare. Träskulpturen som avbildar Jungfru Maria och Jesusbarnet härstammar från denna tid och den är det äldsta historiska föremålet i Pojo kyrka. Hélène Mannerheim, mor till Finlands marsalk Mannerheim, är begraven här.

Keskusraitti 2, 10420 Pohjankuru

Raaseporin seurakunta


Kasbergetin pronssikautinen hauta. Hauta on varsin näyttävä ja suhteellisen hyvin säilynyt; halkaisijaltaan noin 16-19 m ja korkeudeltaan noin 1,7 m. Paikalta aukeaa upea näköala sekä Pohjan kirkolle että Pohjanlahdelle.

* * * * * *

Kasbergets grav från bronstiden. Graven är tämligen imponerande och rätt så väl bevarad; den är ca 16-19 m i diameter med en höjd på ca 1,7 m. Från platsen har man en synnerligen fin utsikt både till Pojo kyrka och Pojoviken.


Opasteet/Skyltar: Vanha Turuntie 47 - Kasavuorenkuja 1 (Industriegränd) -risteyksestä/korsningen.
Hauta/Grav: 60.097360, 23.531226

Pohjankurun satama. Pohjankurussa on ollut rahtisatama ainakin siitä saakka, kun Antskogin ruukki perustettiin vuonna 1630. Laivat sen sijaan ovat
ankkuroineet paikalla jo sitä ennenkin. Turun ja Pietarin välinen valtaväylä Kuninkaantie kulki täällä aivan rannan tuntumassa, joten on aivan luonnollista,
että juuri täältä oli myös yhteys merelle.

Vuonna 1866 perustettu varustamo liikennöi kerran viikossa reittiä Helsinki - Fagervik - Tammisaari - Pohjankuru - Taalintehdas - Turku - Tukholma. Matkustajaliikenne hiipui sittemmin vähitellen, ja valtaosa matkustajaliikenteestä siirtyi 1900-luvun alussa rautateille.

* * * * * *

Skuru hamn. I Skuru har det funnits en frakthamn sedan tiden för Antskogs bruks grundande 1630. Fartygen lade sitt ankar här dock redan tidigare. Den viktigaste farleden mellan Åbo och S:t Petersburg,
Kungsvägen, gick här alldeles vid stranden, varför det var naturligt med en förbindelse också till en sjöväg just här.

Rederiet som grundades 1866 trafikerade rutten Helsingfors - Fagervik - Ekenäs - Skuru - Dalsbruk - Åbo - Stockholm en gång i veckan. Passagerartrafiken avtog sedermera så småningom och merparten av passagerartrafiken flyttades över till järnvägen i början av 1900-talet.


Jokitie 43-45, 10420 Pohjankuru

Hiidenkirnut. Radanvarrella kallion kupeessa sijaitsee pari lieriön muotoista kuoppaa hiidenkirnua, jotka ovat syntyneet jääkauden jäätiköiden sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä.

* * * * *

Jättegrytorna.
Vid banan intill berget finns ett par cylinderformade gropar, jättegrytor, som uppstod under istiden då isarnas strömmande smältvatten fått en eller flera stenar att rotera och bildat gropar.

Ryssän uunit. Isovihan aikana Pohjassa oli 17000 venäläissotilasta. Sotilaat rakensivat uuneja, joissa paistoivat leipää. Nyt uuneista on vain raunioita jäljellä metsän kätköissä koulujen takana.


* * * * *

Ryssugnarna
. Under Stora Ofreden fanns det 17 000 ryska soldater utstationerade i Pojo. Soldaterna byggde ugnar som användes för att baka bröd. Nu finns det endast ruiner kvar av dessa ugnar inne i skogen bakom skolorna.

Maatalous- ja kotiseutumuseo Gillesgården Skarpkullassa. Museon omistaa ja sitä ylläpitää Pohjan kotiseutuyhdistys. Museoon kuuluu mm. asuinrakennus 1700-luvulta, maataloushalli, vilja-aitta, aitta, muonamiehen talo ja ajoneuvo- ja vaunuhalli. Museon kokoelmissa on yli 3800 esinettä.

* * * * *

Lantbruks- och hembygdsmuseet Gillesgården i Skarpkulla. Museet ägs och underhålls av Pojo hembygdsförening. Museet omfattar bl.a. boningshuset från 1700-talet, bodan och loftsbyggnaden, statarstugan, en lantbrukshall samt en fordons- och vagnhall. Museets samling omfattar över 3 800 föremål.

http://www.pojo.hembygd.fi/start/

Skarpkullantie 193, 10620 Raasepori

Thomasböle. Paikalla sijaitsi Suomen ensimmäinen paperimylly, joka perustettiin 1667 Piispa Johan Gezeliuksen toimesta raamatun painatusta varten. Paperia valmistettiin lumpusta Thomasbölessä 1667–1713. Venäläiset tuhosivat rakennukset isonvihan alussa, jolloin Suomen ensimmäisen paperitehtaan toiminta loppui. Suomen Paperi-insinööriyhdistys on pystyttänyt paikalle muistokiven.


* * * * *

Thomasböle.
På denna plats fanns Finlands första papperskvarn som grundades 1667 av biskop Johannes Gezelius för att trycka Biblar. Papper tillverkades av lumpor i Thomasböle under åren 1667 till 1713. Ryssarna förstörde byggnaderna i början av Stora Ofreden vilket innebar slutet på verksamheten i Finlands första pappersfabrik. Finska pappersingenjörsföreningen har uppfört en minnesten på platsen.

Opasteet Thomasbölentie 103, 10420 Raasepori,

Sijainti (noin) 60.072840, 23.457824

Flemingin kivi. Tarun mukaan Suomen käskynhaltija Klaus Flemingin kuolinpaikka vuonna 1597.

* * * * *

Flemings sten. Enligt sägen platsen där Finlands ståthållare Klaus Fleming dog år 1597.

Vanha Turuntie 107, 10420 Pohjankuru